Elävä rukous

"Olemme kaikki vasta-alkajia." Tämä on yksi metropoliitta Anthonyn lähtökohtia, kun hän opastaa lukijoitaan rukouksen maailmaan. Toinen on se, että ollakseen aitoa rukouksen tulee yhdistyä toimintaan, käyttäytymiseen ja elämään. Elävä rukous on keskustelemista Jumalan kanssa; voidakseen kuulla hänen puhettaan on opittava myös hiljaisuuden taito.Metropoliitta Anthonyn persoonallisen kristillisyyden juuret ovat syvällä idän ortodoksisessa traditiossa. Siitä ammentaessaan hän avaa monelle läntiselle lukijalle uuden näkökulman rukouksen maailmaan ? näin esim. luvussa »Jeesuksen rukouksesta», joka on »ortodoksisen kirkon suurimpia aarteita».»Rukous merkitsee minulle yhteyttä», tekijä kirjoittaa alkusanoissaan. »Siksi esipuheena tälle rukousta käsittelevälle kirjalle haluaisin ilmaista varmuuteni sellaisen Jumalan todellisuudesta, jonka kanssa voi syntyä yhteys. Sitten pyytäisin lukijaa suhtautumaan Jumalaan kuin lähimmäiseen, persoonaan, ja pitämään tätä suhdetta samanlaisena kuin suhdetta veljeen tai ystävään. Tämä on mielestäni olennaista.